{"id":120,"date":"2025-10-13T23:39:00","date_gmt":"2025-10-13T21:39:00","guid":{"rendered":"https:\/\/worldpoint.eu\/fi\/koskettava-surullinen-runo\/"},"modified":"2025-10-13T23:39:00","modified_gmt":"2025-10-13T21:39:00","slug":"koskettava-surullinen-runo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/worldpoint.eu\/fi\/koskettava-surullinen-runo\/","title":{"rendered":"Koskettava Surullinen Runo – L\u00f6yd\u00e4 Lohdutusta ja Voimaa Sanoista"},"content":{"rendered":"

Joskus sanat loppuvat. On hetki\u00e4, jolloin suru on niin suuri ja kaikenkattava, ett\u00e4 se tuntuu fyysiselt\u00e4 painolta rinnassa. Muistan el\u00e4v\u00e4sti er\u00e4\u00e4n sateisen tiistai-iltap\u00e4iv\u00e4n, kun selasin vanhaa runokirjaa etsim\u00e4tt\u00e4 mit\u00e4\u00e4n erityist\u00e4. Sitten silmiini osui s\u00e4e, joka pys\u00e4ytti. Se oli niin yksinkertainen, mutta samalla niin t\u00e4ynn\u00e4 sit\u00e4 samaa raakaa kaipuusta, jota itse tunsin. Se oli t\u00e4ydellinen koskettava surullinen runo<\/strong>. Yht\u00e4kki\u00e4 en ollutkaan en\u00e4\u00e4 yksin tunteideni kanssa. Joku muu oli tuntenut t\u00e4m\u00e4n saman, pukenut sen sanoiksi, ja se oli valtava lohtu. Ja juuri siin\u00e4 piilee runouden uskomaton voima.<\/p>\n

Miksi me oikein hakeudumme surullisten tekstien pariin, kun maailma on jo valmiiksi t\u00e4ynn\u00e4 murhetta? Eik\u00f6 se ole v\u00e4h\u00e4n outoa? Ei lainkaan. Kaunis ja surullinen runo voi toimia peilin\u00e4 omille, usein kaoottisille tunteillemme. Se antaa muodon ja nimen sille, mik\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4mme myllert\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on syy, miksi surulliset runot ovat t\u00e4rkeit\u00e4<\/strong>: ne validoivat kokemuksemme.<\/p>\n

Surullisen runon sielu: Miksi koskettavat s\u00e4keet puhuttelevat meit\u00e4?<\/h2>\n

Suru on universaali kokemus, mutta sen ilmaiseminen on henkil\u00f6kohtaista. Kaikilla meill\u00e4 ei ole sanoja sille syv\u00e4lle tyhjyydelle, jonka menetys j\u00e4tt\u00e4\u00e4 j\u00e4lkeens\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 runous astuu kuvaan. Se ei yrit\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 tai j\u00e4rkeist\u00e4\u00e4, vaan se yksinkertaisesti on. Se antaa meille luvan tuntea juuri sit\u00e4, mit\u00e4 tunnemme, ilman tuomiota. Aito koskettava surullinen runo<\/strong> ei kaunistele, vaan se on rehellinen.<\/p>\n

Runouden voima tunteiden tulkkina<\/h3>\n

Runous on kuin salakieli, jota sielumme ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t. Se tiivist\u00e4\u00e4 monimutkaisia tunnevyyhtej\u00e4 muutamaan tarkkaan valittuun sanaan tai kuvaan. Kun luet s\u00e4keit\u00e4, jotka kuvaavat t\u00e4ydellisesti omaa syd\u00e4nsuruasi, koet syv\u00e4\u00e4 yhteytt\u00e4. Se on kuin runoilija kurkistaisi suoraan sieluusi ja sanoisi: “Min\u00e4 tied\u00e4n. Min\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4n.” T\u00e4m\u00e4 yhteys on uskomattoman voimakas. On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 runot tunteiden ilmaisussa<\/strong> ovat korvaamattomia. Ne ovat tunteiden karttoja, jotka auttavat meit\u00e4 navigoimaan vaikeiden aikojen l\u00e4pi. Syv\u00e4llinen surun runo voi olla pelastusrengas myrskyisell\u00e4 merell\u00e4.<\/p>\n

Koskettavien runojen terapeuttinen vaikutus<\/h3>\n

Miksi sitten aktiivisesti haluamme lukea jotain, mik\u00e4 saa meid\u00e4t itkem\u00e4\u00e4n? Kuulostaa masokistiselta. Mutta kyse on katarsiksesta \u2013 tunteiden puhdistumisesta. Kun koskettava surullinen runo<\/strong> liikuttaa meid\u00e4t kyyneliin, se samalla vapauttaa padottuja tunteita. Se on turvallinen tapa kohdata oma suru. T\u00e4m\u00e4 on vastaus kysymykseen, voiko runous auttaa surussa<\/strong>. Ehdottomasti voi. Se antaa meille v\u00e4lineen k\u00e4sitell\u00e4 kipua. Se on kuin yst\u00e4v\u00e4, joka istuu vieress\u00e4si hiljaa ja antaa sinun surra rauhassa. Monille runoudesta tulee t\u00e4rke\u00e4 osa suruty\u00f6t\u00e4. Kyseess\u00e4 on konkreettinen apua suruun runoudesta<\/strong>. Se on yksi syy, miksi lukea surullisia runoja<\/strong>; ne eiv\u00e4t syvenn\u00e4 surua, vaan auttavat sen l\u00e4pik\u00e4ymisess\u00e4.<\/p>\n

Surun monet kasvot runoudessa: Yleisimm\u00e4t teemat<\/h2>\n

Suru ei ole yksiulotteinen tunne. Se voi ilmet\u00e4 musertavana menetyksen\u00e4, katkerana kaipauksena tai hiljaisena melankoliana. Jokaiselle surun s\u00e4vylle l\u00f6ytyy oma runonsa. Jokainen koskettava surullinen runo<\/strong> on kuin ikkuna tietynlaiseen surun kokemukseen, ja usein l\u00f6yd\u00e4mme itsemme sen maisemasta.<\/p>\n

Menetyksen ja kaipauksen kuvaus<\/h3>\n

Ehk\u00e4 yleisin teema sururunoudessa on menetys. Olipa kyse rakkaan ihmisen poismenosta, yst\u00e4vyyssuhteen p\u00e4\u00e4ttymisest\u00e4 tai unelman s\u00e4rkymisest\u00e4, menetys j\u00e4tt\u00e4\u00e4 j\u00e4lkeens\u00e4 ammottavan tyhji\u00f6n. Runoja ik\u00e4v\u00e4st\u00e4 ja kaipauksesta<\/strong> yritt\u00e4v\u00e4t pukea sanoiksi t\u00e4t\u00e4 tyhjyytt\u00e4. Ne kuvaavat sit\u00e4 hiljaisuutta, joka j\u00e4\u00e4 j\u00e4ljelle, ja sit\u00e4 jatkuvaa tunnetta, ett\u00e4 jotain puuttuu. Erityisen voimakkaita ovat usein runot menetyksest\u00e4 ja kuolemasta<\/a>, jotka k\u00e4sittelev\u00e4t lopullisuutta ja hyv\u00e4stij\u00e4tt\u00f6\u00e4. T\u00e4llainen koskettava surullinen runo<\/strong> voi tuoda suurta lohtua surevalle. Se on kuin kuiskaus pime\u00e4ss\u00e4, joka kertoo, ett\u00e4 et ole yksin kaipauksesi kanssa. Etsimme usein lohdutusta, ja silloin koskettava runo yst\u00e4v\u00e4n menetyksest\u00e4<\/strong> voi olla se oljenkorsi, johon tarttua.<\/p>\n

S\u00e4rkyneen syd\u00e4men \u00e4\u00e4ni runoissa<\/h3>\n

Rakkaus ja menetys kulkevat usein k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4. Kun suhde p\u00e4\u00e4ttyy, maailma voi tuntua romahtavan. Runous on aina ollut s\u00e4rkyneiden syd\u00e4nten turvasatama. On olemassa lukemattomia runoja, jotka kuvaavat eron tuskaa, pettymyst\u00e4 ja sit\u00e4 katkeraa tunnetta, kun yhteinen tulevaisuus pyyhit\u00e4\u00e4n pois. T\u00e4llainen koskettava surullinen runo<\/strong> antaa \u00e4\u00e4nen sille myk\u00e4lle huudolle, joka syd\u00e4mess\u00e4 kaikuu. N\u00e4m\u00e4 surullisia runoja rakkaudesta ja erosta<\/strong> ovat kuin laastareita haavoille \u2013 ne eiv\u00e4t paranna heti, mutta ne suojaavat ja kertovat, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4kin kipu on osa ihmisyytt\u00e4.<\/p>\n

Yksin\u00e4isyyden ja melankolian heijastukset<\/h3>\n

Joskus suru ei ole ter\u00e4v\u00e4\u00e4 ja \u00e4killist\u00e4, vaan hidasta, jatkuvaa ja hiipiv\u00e4\u00e4. Se on yksin\u00e4isyytt\u00e4, melankoliaa ja tunnetta ulkopuolisuudesta. On p\u00e4ivi\u00e4, jolloin kaikki tuntuu harmaalta. Juuri n\u00e4ihin hetkiin on olemassa runoja yksin\u00e4isyyden tunteeseen<\/strong>. Ne eiv\u00e4t yrit\u00e4 pirist\u00e4\u00e4 tai tarjota helppoja ratkaisuja. Sen sijaan ne istuvat kanssasi siin\u00e4 harmaudessa. T\u00e4llainen koskettava surullinen runo<\/strong> sanoo, ett\u00e4 on okei olla olematta okei. Runoja haikeuteen ja melankoliaan<\/strong> antavat luvan vain olla ja tuntea, mik\u00e4 on uskomattoman vapauttavaa.<\/p>\n

Miten l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tai luoda syv\u00e4sti koskettava runo?<\/h2>\n

T\u00e4ydellisen runon l\u00f6yt\u00e4minen voi tuntua sattuman kaupalta. Mutta ent\u00e4 jos haluaisi itse yritt\u00e4\u00e4 luoda sellaisen? Jokaisessa meiss\u00e4 asuu pieni runoilija, vaikka emme sit\u00e4 uskoisikaan. Oman surun pukeminen sanoiksi voi olla yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n parantava kokemus.<\/p>\n

Inspiraation l\u00e4hteill\u00e4: Arkip\u00e4iv\u00e4n tunteista mestariteoksiin<\/h3>\n

Inspiraatio on kaikkialla. Se ei vaadi dramaattisia el\u00e4m\u00e4nmullistuksia. Usein koskettava surullinen runo<\/strong> syntyy pienest\u00e4 hetkest\u00e4: tyhj\u00e4st\u00e4 tuolista p\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4ress\u00e4, tutusta tuoksusta ohikulkijassa, vanhasta valokuvasta. Inspiraationa voi toimia mik\u00e4 tahansa, mik\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 tunteen. El\u00e4m\u00e4 itse on suurin inspiraation l\u00e4hde, ja siksi syv\u00e4llisi\u00e4 runoja el\u00e4m\u00e4st\u00e4<\/a> voivat opettaa meit\u00e4 n\u00e4kem\u00e4\u00e4n kauneutta my\u00f6s surun keskell\u00e4. Ne muistuttavat, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4n kirjo on laaja. Kun miettii, miten kirjoittaa koskettava runo<\/strong>, kannattaa aloittaa rehellisyydest\u00e4.<\/p>\n

Kielen ja kuvaston merkitys tunteen v\u00e4litt\u00e4misess\u00e4<\/h3>\n

Runo ei ole vain sanoja per\u00e4kk\u00e4in; se on kuvia, rytmi\u00e4 ja tunnetta. Metaforat ja vertauskuvat ovat runoilijan t\u00e4rkeimpi\u00e4 ty\u00f6kaluja. Sen sijaan, ett\u00e4 sanoisit “olen surullinen”, voit kuvata surua painavana kiven\u00e4 taskussa tai sateena, joka ei lopu koskaan. T\u00e4m\u00e4 tekee tunteesta konkreettisen ja samastuttavan. Kieli on avain. Jokainen koskettava surullinen runo<\/strong> k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kielt\u00e4 luovasti v\u00e4litt\u00e4\u00e4kseen sen, mik\u00e4 on sanojen tuolla puolen. Jopa lyhyt koskettava surullinen runo voi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 valtavan tunnekuohun, kun sanat on valittu oikein.<\/p>\n

Omien tunteiden purkaminen runouden kautta<\/h3>\n

Sinun ei tarvitse olla ammattilainen kirjoittaaksesi. Riitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 otat kyn\u00e4n ja paperia ja annat tulla. \u00c4l\u00e4 mieti kielioppia tai loppusointuja. Kirjoita vain siit\u00e4, milt\u00e4 sinusta tuntuu. Se on sinun tarinasi. T\u00e4m\u00e4 on tehokas tapa harjoitella, jos mietit, miten kirjoita oma surun runo<\/strong>. Se on dialogi itsesi kanssa, ja se voi selkeytt\u00e4\u00e4 omia ajatuksia ja tunteita. T\u00e4m\u00e4 on runous tunnekuohujen k\u00e4sittelyyn<\/strong> parhaimmillaan. Jokainen itse kirjoitettu koskettava surullinen runo<\/strong> on askel kohti paranemista.<\/p>\n

Runous lohduttajana ja parantajana el\u00e4m\u00e4n vaikeuksissa<\/h2>\n

Kun el\u00e4m\u00e4 koettelee, k\u00e4\u00e4nnymme usein taiteen puoleen. Musiikki, elokuvat ja runous tarjoavat pakopaikan ja lohdutuksen. Ne muistuttavat meit\u00e4 ihmisyytemme jaetuista kokemuksista. Erityisesti koskettava surullinen runo<\/strong> voi olla kuin l\u00e4mmin viltti kylm\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Se on todiste siit\u00e4, ett\u00e4 joku on selvinnyt samasta kivusta aiemmin.<\/p>\n

Surun ja tuskan k\u00e4sittely runojen avulla<\/h3>\n

Aktiivinen surun k\u00e4sittely runojen avulla<\/strong> on voimakas ty\u00f6kalu. Se ei tarkoita vain lukemista, vaan my\u00f6s runojen k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 keskustelunavauksina tai omien ajatusten her\u00e4ttelij\u00f6in\u00e4. Voit alleviivata s\u00e4keit\u00e4, jotka puhuttelevat sinua, tai kirjoittaa omat ajatuksesi runon viereen. Se on tapa j\u00e4sent\u00e4\u00e4 surua ja tehd\u00e4 siit\u00e4 ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4. T\u00e4llaiset lohdulliset runot surun hetkell\u00e4<\/strong> toimivat oppaina pimeydess\u00e4. My\u00f6s el\u00e4m\u00e4n kauneutta kuvaavat kauniita v\u00e4rssyj\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4<\/a> voivat auttaa n\u00e4kem\u00e4\u00e4n surun osana laajempaa kokonaisuutta.<\/p>\n

Toivon pilkahduksia murheiden keskell\u00e4<\/h3>\n

Vaikka puhumme surullisista runoista, paras koskettava surullinen runo<\/strong> ei j\u00e4t\u00e4 lukijaa t\u00e4ydelliseen ep\u00e4toivoon. Usein, jopa kaikkein synkimpien s\u00e4keiden seasta, l\u00f6ytyy pieni toivon pilkahdus. Se voi olla kuvaus auringonnoususta, muisto onnellisesta hetkest\u00e4 tai vain hiljainen lupaus siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4kin menee ohi. Toivo ei poista surua, mutta se tekee siit\u00e4 siedett\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4. Se muistuttaa, ett\u00e4 surun rinnalla on aina my\u00f6s iloa ja valoa. Joskus tarvitsemme muistutuksen siit\u00e4, ja siksi inspiroivia runoja el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja onnesta<\/a> ovat niin t\u00e4rkeit\u00e4 surun vastapainona. Ne osoittavat, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4 jatkuu.<\/p>\n

Suomalaisen sururunouden perinne ja nykyp\u00e4iv\u00e4<\/h2>\n

Suomalainen sielunmaisema on aina ollut hieman melankolinen. Ehk\u00e4 juuri siksi suru ja kaipaus ovat niin keskeisi\u00e4 teemoja suomalaisessa runoudessa. Meill\u00e4 on pitk\u00e4 ja rikas perinne, jossa koskettava surullinen runo<\/strong> on ollut t\u00e4rke\u00e4 osa kulttuuria.<\/p>\n

Tunnettujen runoilijoiden surun teemat<\/h3>\n

Eino Leinosta Edith S\u00f6dergraniin, suuret runoilijamme ovat k\u00e4sitelleet surua, menetyst\u00e4 ja yksin\u00e4isyytt\u00e4 tavalla, joka puhuttelee meit\u00e4 yh\u00e4 t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. N\u00e4m\u00e4 klassikot ovat luoneet perustan sille, mit\u00e4 suomalaisia surullisia runoja<\/strong> ovat. Niiss\u00e4 luonto on usein surun peili: syksyn pimeys, talven kylmyys ja yksin\u00e4inen t\u00e4hti taivaalla kuvastavat sis\u00e4ist\u00e4 maisemaa. Moni koskettava surullinen runo<\/strong> on per\u00e4isin juuri n\u00e4ilt\u00e4 mestareilta, ja niiden ajaton viisaus lohduttaa sukupolvesta toiseen.<\/p>\n

Nykyrunouden uudet n\u00e4k\u00f6kulmat<\/h3>\n

Maailma on muuttunut, ja niin on runouskin. Nykyp\u00e4iv\u00e4n runoilijat k\u00e4sittelev\u00e4t surua uusista, tuoreista n\u00e4k\u00f6kulmista. Some-runous ja lavarunous ovat tuoneet runot l\u00e4hemm\u00e4s ihmisten arkea. Teemat ovat moninaistuneet: nyt kirjoitetaan niin ilmastosuruista, digitaalisesta yksin\u00e4isyydest\u00e4 kuin identiteettikriiseist\u00e4kin. On olemassa my\u00f6s paljon surullisia runoja nuorille<\/strong>, jotka k\u00e4sittelev\u00e4t juuri heid\u00e4n maailmaansa koskettavia aiheita. Vaikka muoto ja aiheet muuttuvat, ydin pysyy samana: koskettava surullinen runo<\/strong> pyrkii yh\u00e4 tavoittamaan ja ilmaisemaan ihmisen syvimpi\u00e4 tunteita.<\/p>\n

Yhteenveto: Koskettavan surullisen runon ajaton merkitys<\/h2>\n

Mit\u00e4 runo merkitsee surussa? Se merkitsee kaikkea. Se on ymm\u00e4rrys, lohtu, peili ja yst\u00e4v\u00e4. Se on todiste siit\u00e4, ett\u00e4 vaikka tunteemme ovat henkil\u00f6kohtaisia, kokemuksemme ovat jaettuja. Olipa kyseess\u00e4 satoja vuosia vanha klassikko tai moderni Instagram-runo, koskettava surullinen runo<\/strong> tekee saman teht\u00e4v\u00e4n: se rakentaa sillan ihmisten v\u00e4lille. Se yhdist\u00e4\u00e4 meid\u00e4t toisiimme yhteisen haavoittuvuutemme kautta. Ja rehellisesti sanottuna, se on yksi kauneimmista asioista, mit\u00e4 tied\u00e4n.<\/p>\n

Se ei poista kipua. Ei tietenk\u00e4\u00e4n. Mutta se tekee siit\u00e4 kantamisen arvoisen. Se antaa surulle kauniin muodon ja muistuttaa, ett\u00e4 syvinkin pimeys on osa el\u00e4m\u00e4n rikasta kudelmaa. Juuri siksi koskettava surullinen runo<\/strong> ei koskaan menet\u00e4 merkityst\u00e4\u00e4n. Siksi palaamme aina sen \u00e4\u00e4relle. Ja siksi parhaat surulliset runot<\/strong> ovat usein niit\u00e4, jotka eiv\u00e4t pelk\u00e4\u00e4 katsoa pimeytt\u00e4 silmiin. Ne ovat t\u00e4rkeit\u00e4 meid\u00e4n kaikkien mielen hyvinvointiin<\/strong>. T\u00e4m\u00e4 tekee jokaisesta aidosta ja rehellisest\u00e4 teoksesta niin t\u00e4rke\u00e4n. Juuri siksi koskettava surullinen runo<\/strong> s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 merkityksens\u00e4 sukupolvesta toiseen. Kun seuraavan kerran suru valtaa mielesi, anna runolle mahdollisuus. Saatat yll\u00e4tty\u00e4 sen voimasta. Se on yksi parhaista tavoista l\u00f6yt\u00e4\u00e4 lohtua, ja t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 koskettavat runot lohdutukseksi<\/strong> ovat niin suosittuja. Jokainen koskettava surullinen runo<\/strong> on pieni taideteos, joka odottaa l\u00f6yt\u00e4j\u00e4\u00e4ns\u00e4. Ja ehk\u00e4p\u00e4 kaikkein paras koskettava surullinen runo<\/strong> on se, joka auttaa sinua jaksamaan viel\u00e4 yhden p\u00e4iv\u00e4n. Se on ajaton koskettava surullinen runo<\/strong>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Joskus sanat loppuvat. On hetki\u00e4, jolloin suru on niin suuri ja kaikenkattava, ett\u00e4 se tuntuu fyysiselt\u00e4 painolta rinnassa. Muistan el\u00e4v\u00e4sti er\u00e4\u00e4n sateisen tiistai-iltap\u00e4iv\u00e4n, kun selasin vanhaa runokirjaa etsim\u00e4tt\u00e4 mit\u00e4\u00e4n erityist\u00e4. Sitten silmiini osui s\u00e4e, joka pys\u00e4ytti. Se oli niin yksinkertainen, mutta samalla niin t\u00e4ynn\u00e4 sit\u00e4 samaa raakaa kaipuusta, jota itse tunsin. Se oli t\u00e4ydellinen koskettava […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-120","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-liiketoiminta"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/worldpoint.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/120","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/worldpoint.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/worldpoint.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/worldpoint.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/worldpoint.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=120"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/worldpoint.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/120\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/worldpoint.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=120"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/worldpoint.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=120"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/worldpoint.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=120"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}